Puvepapan kennelin ensimmäinen pentue syntyi 20.5.2010. Äitinä Pipsa eli Urquell-Ophra vom Wilden Süden ja isänä Hosky van het Gieldré Hof.

Pojat saivat kasteessa nimet BELARUS-PROGRESS, FORDSON-MAJOR, NUFFIELD-UNIVERSAL JA URSUS-UNIMOG. Syntymäjärjestyksessä.

 BELARUS = LUCA

Belarus syntyi ensimmäisenä. Pipsa ei oikein vielä tiennyt miten olisi kuulunut käyttäytyä ja se seisoi kun Belarus syntyi. Onneksi olen ollut kopparina kouluaikoina ja sain napattua pennun ennenkuin se mätkähti lattialle. Nopsasti Pipsa aloitti omat toimensa ja pian pentu jo oli nisässä kiinni.

Luovutushetkeen mennessä Belaruksesta kuoriutui varsin rauhallinen ja leppoisa koira. Se ei ollut ensimmäisenä vaatimassa vaan mieluummin tyytyi tutkailemaan. Belarus on hyvin sosiaalinen ja nautti painimisesta veljiensä kanssa.

Belarus on parhaimmillaan perheessä, jossa sen ei tarvitse osallistua mihinkään erityiseen aktiviteettiin vaan se saa olla oman perheensä parissa ja nauttia koiran elämää. 

 FORDSON = MANU

Majuri oli jo heti rohkea, vilkas ja äänekäs. Se on omiaan perheessä, jossa tullaan, mennään, touhutaan ja se saa käyttää huomattavaa taistelutahtoaan ja tuhlata energiaansa mielin määrin. Se rakastaa sitä, että aina on joku valmiina nappaamaan sen matkaansa mukaan ja tekemään jotakin. Tässä vilpertti on eniten tullut isäänsä.

 NUFFIELD = MÖRKÖ

Tämä poika on hyvin erityinen. Se oli muutaman viikon iässä niin paksu, ettei se pystynyt kävelemään muiden veljiensä saatua jalat alleen. Viikon ajan joka päivä opetin Nuffille kävelemisen alkeita. Se oli hyvin sinnikäs oppilas ja pian alkoi tulosta näkyä.

Kun pentulaatikon maailma tuli liian tutuksi tämä poika oli se, joka tömähti reunan yli ensimmäisenä.

Mörkö on lempein pojista. Se istuu sylissä hyvin hiljaa ja painaa päänsä rintaa vasten. Taistelutahtoakin löytyy kun sitä vain hiukan siitä kaivellaan...

Mörkö on "havukka-ahon ajattelija". Se istuu usein ja seurailee maailman menoa. Sillä ei ole kiire, mutta kun leikitään niin sitten leikitään eikä meinata.

 URSUS = LATE

Pieni ja pippurinen. Ursus syntyi viimeisenä aamun ollessa jo hyvän matkaa yli 7. Pipsa oli siinä vaiheessa jo hyvin asiantunteva ja pian oli viimeinenkin veljeksistä nisässä kiinni. Syntyessään tämä pentu oli liki puolta pienempi kuin muut, mutta hyvin nopeasti kokoero pieneni pienenemistään.

Latesta tullee hiukan saman kaltainen kuin Manusta. Sillä on taistelutahtoa, energiaa ja menohaluja. Se ei jää miettimään vaan tekee jo kun muut vasta suunnittelevat.

Aika näyttää millaisia näistä pojista tulee.

Sanotaan, että pentu on kirjoittamaton kirja. Emä, isä ja varhaisaika kasvattajalla antavat kirjan kannet, mutta sivut kirjoittaa koiran omistaja. Minä TIEDÄN,että traktoriveljeksillä on hyvät kirjoittajat...

Late Lappeenrannassa pääsiäisenä 2011

Late poistui tästä maailmasta kuulaana aamuna 21.10.2011. Sydämellinen kiitos Tiinalle ja Jarmolle. Te teitte kaiken minkä pystyitte.